Idiootti

"Idiootti on kertomus elämälleen tarkoitusta etsivistä ihmisistä, jotka juoksevat kilpaa kuoleman kanssa."
                                                            näytelmän esittelytekstistä

Kävin eilen muutaman teatteriystävän kanssa Kansallisteatterissa katsomassa
Fjodor Dostojevskin    Idiootin,  jonka on  ohjannut Janne Reinikainen.
Kokemus oli jälleen kerran niin jysäyttävä, että poden edelleen jonkinlaista euforista krapulaa ja
infoähkyä kun yritän jäsennellä mielessäni kaikkea nähtyä ja kuultua.

Menin katsomaan näytelmää täysin ummikkona, en tuntenut tekstiä enkä ehtinyt tutustua edes juonen käänteisiin ennakkoon.
Esitys vyöryi päälle sekä puheena, että visuaalisena toteutuksena sellaisella voimalla, että alkuun tuntui että tässä jää vaan suu auki haukkomaan henkeään, eikä pysy ollenkaan tarinan käänteissä mukana. Eikä kyllä pysynytkään.  Välillä huomasin jääneeni ihmettelemään kekseliäitä visuaalisia ratkaisuja tai kuuntelemaan äänimaailmaa ja musiikkia niin että täysin unohdin kuunnella tekstiä, mikä ei kyllä sinänsä ollenkaan haitannut nautintoa.

Näyttelijäsuoritukset olivat järjestään hyviä, Hannu-Pekka Björkman ruhtinas Myshkininä loistava.
Suosikkejani olivat naisroolit, Ona Kamu suorastaan rakastettava totisena ja hiljaisena, mutta kuitenkin rempseänä klovnimaisena hahmona.

Näytelmä kesti lähes kolme ja puoli tuntia, mutta koko salillinen yleisöä seurasi esityksen kulkua hiljaa ja intensiivisesti, huokaustakaan ei kuulunut, eikä näytelmän tempo antanut paljon varaa nauruille tai väliaplodeillekaan.

Jälleen kerran ei voinut kuin ällistellä kaikkea sitä osaamisen ja mielikuvituksen määrää.
Miten joku keksii, miten joku osaa,  miten joku pystyy ja miten joku jaksaa.
Kiitos ja kumarrus!

Suosittelen!


Ohjelmaesittely

Arvostelut

-eeva