sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Rekvisiittaa ja tunnelatausta teatterin harjoituksissa.

Alban talon sisarukset Amelia ja Martirio haaveilevat vapaudesta, miehistä ja avioliitosta.


Teatteri Päivölän  Bernarda Alban talon ensi-iltaan on kuukausi aikaa.

Sunnuntain rekvisiittaharjoituksissa Alban talon tyttäret Amelia - Sanna Åström ja Martirio - Maria Krestjanoff improvisoivat ja harjoittelivat kymmenmetrisen tyllin käsittelyä.


Amelia:
  Ei sitä enää tiedä, onko parempi että on sulhanen tai että on ilman.

Martirio

Parempi olisi kun ei koskaan näkisi yhtään miestä. Jumala on tehnyt minusta heikon ja ruman ja karkottanut heidät sitten lopullisesti luotani.

Tyttärillä tukahdutettu seksuaalisuus vaihtelee riehakkaan kapinallisuuden kanssa. Myös ulkomaailma syytää naisille vaatimuksia: pitää olla siveä ja näyttää hyvältä.

Pystyvätkö nämä naiset enää auttamaan toisiaan naisellisessa melankoliassaan, vai palautuvatko vallan turmelevat ihmissuhteet aina itsensä hajottaviksi peileiksi?

Kuvat: Eeva Mantere

-eeva
                                                           

Ei kommentteja: